Blogi

Tervehdys,

Tänne julkaistaan blogeja ja muista rakennusalan tapahtumista epäsäännöllisen väliajoin. 

Uusin blogikirjoitus on julkaistu täällä taas pe 6.2.2026. Otsikkona: Oi niitä aikoja...

-Janne

Ennen oli asiat paljon paremmin. Tätä haikua kuulee säännöllisen epäsäännöllisesti. Sanojilla on varmasti pointti, mistä tämän sanominen juontuu. Ennen on tietenkin laitettava perspektiiviin eli onko vertailuajankohta 100 vuotta sitten vai Nokian kultakausi. Tai sitten otammeko vertailukohdaksi Suomen teollistumisen muutoksen ajankohta jatkosodan...

"Kaksi mummoa meni mustikkaan. Toinen ei mahtunutkaan." Tämä vitsi on varmaankin monelle tuttu ja sen kaksoismerkitys antaa vitsille oman vivahteensa. Yksi mummo ei taida kuitenkaan mahtua mustikkaan, mutta monta mummoa mahtuu poimimaan mustikoita. Suomessa suomalaisten poimimisinto on laantunut, kun nuorempien sukupolvien poimintainto aiempiin...

Rakennusalan projektit tulevat tarvitsemaan tulevaisuudessa edelleen osaajia ja monelta eri alalta. Rakennusalan tulevaisuuden näkymistä annettiin taas haasteellinen näkökulma rakennuslehdessä 3.9.2025 RKL:n Jukka Lintusen toimesta. "Rakennusala on ajautunut osaajapulan takia kriittiseen tilaan. Työmaiden vähennettyä entistä useampi osaaja on...

Nonnii...

28.11.2025

"Kasvaminen alkaa, kun hyväksyy omat heikkoutensa." Tätä Buddhan sitaattia voidaan soveltaa niin yksilöön kuin yrityksiin. Kasvaminen eli kehittyminen vaatii jotain impulssia. Suomalaisessa podcasteissa mainitaan, että vaaditaan jokin ulkoinen voima tai kriisi, jotta toiminta tai toimintaympäristö Suomessa muuttuisi. Toivottavasti tätä kriisiä ei...

Rakentamisessa alakulon parantumisen ajankohtaa ennustettiin vuodeksi 2023, sitten vuodeksi 2024 ja nyt ollaan vuodessa 2025, jossa rakentamisen vapaapudotus jatkuu vain. Perjantain Rakennuslehden mukaan vuonna 2026 ei tule myöskään parannusta. Odotukset ja painotan odotukset ovat siirtyneet vuoteen 2027, jolloin taas toivo elää voimakkaasta...

Vaali ja arvosta ruokkivia kanavia, älä vähättele niitä. Yhteiskuntatasolla sekä myös ihminen tarvitsee toimia materiaalien ja tavaroiden kanavia ja näiden edellytyksiä toimiakseen. Ihmisellä nämä kanavat ovat mm. verisuonet ja kaikki muut ihmeelliset kanavat sekä hermostot. Yhteiskunnallisella tasolla näitä ruokkivia kanavia voisi määritellä...

Joka päivä maailman valtameriin, jokiin ja järviin heitetään 30 000 tonnia muovia, joka vastaa 2 000 muovia täynnä olevaa roska-autoa. Not cool. Muovia on löydetty lähes kaikista maailman kolkista. Sitä on havaittu myös ihmisen keuhkoissa, suolistossa, istukassa ja jopa aivoissa.

Tämän vuoden helmikuussa Etla julkaisi raportin nro: 159 Miten vauhdittaa kiertotaloussiirtymää? Katsaus mittareihin ja ohjauskeinoihin. Koko raportti sisältää mielenkiintoisia tietoja Suomen kiertotaloustilasta ja suosittelen lukemaan asiasta kiinnostuneita ja muitakin. Siellä myös verrataan Suomen tilannetta myös EU:n keskiarvoon. Tässä koontia...

Koomapotilas

18.07.2025

"Suomen muutos jälkisosialismista kohti markkinataloutta etenee nihkeästi. Siitä kertaa talouden joutuminen melkein koomaan. Kasvua on vaikea synnyttää, sillä talouden ja yhteiskunnan rakenteet eivät ole kyenneet seuraamaan jatkuvasti muuttuvaa maailmaa." Näin kirjoittaa Sampsa Saralehto Kauppalehdessä 16.7.

Tekoäly on kehittynyt muutamassa vuodessa sen, minkä oletettiin kestävän muutaman vuosikymmenen. Tämänhetkisestä tekoälystä puhutaan generatiivisena tekoälynä, joka on luotu mukautumaan ja tietyllä tavalla miellyttämään ihmistä. Nykyistä tekoälyä kutsutaan myös tekoälyagenteiksi, joita valvomaan on esitetty tieteellistä tekoälyä. Näin...

Jos seisomme paikoillaan ja korjaamme pääsääntöisesti vain vanhoja virheitä ei edes nykyisiä, niin mihin suuntaan olemme menossa? Paikoillaan seisomisen aikana sitten maaliviivat sen kuin siirtyvät ja matka kohti tavoitteita kasvaa. Miten me kuluttajat käymme tätä matkaa kierrätyksen saralla? Suomessa tuotimme noin 3 miljoonaa tonnia...

Tässä jäätävää tietoa kiertotaloudesta ja sen tilanteesta sekä tulevaisuuden näkymistä. Miten kärsimme ostamisen dopamiiniryöpyistä ja mitä tarkoittaa kuola-arvo. Sekä miten joudumme kärsimään kuola-arvo -ilmiöstä.

Kommentteja, ajatuksia ja mielipiteitä blogeista voitte lähettää alla viestikentän kautta. Myös uusia blogi-aihe-ehdotuksia otetaan mielellään vastaan. Kiitos jo etukäteen.

KemRak Oy 
040-581 6854
janne.hytinkoski@kemrak.fi
Y-tunnus: 3349243-5 
Luo kotisivut ilmaiseksi!