Hei me kuluttajat, ei muuta kuin paperit taskuun!
Varmaan kaikille on tuttuja julkisten alueiden roska-astiat. Näitä löytyy bussipysäkeiltä, puistoista ja muilta julkisilta paikoilta. Tähän ei kuulu esim. ruokakauppojen edessä olevat roska-astiat. Välillä näitä löytää helposti ja joskus näitä joutuu etsimään, kun tarve on luopua jostakin ylimääräisestä materiaalista. Nykypäivänä näihin roska-astioihin taitaa pääsääntöisesti mennä muovi-, pahvi- ja kartonkijätettä. Tyhjä take away kahvikuppi, karkkipussi tai pastillirasia. Näissä muutamia tuotteita, joita voisi ajatella sinne laitettavan. Muovi pakkaus- tai suojausmateriaalina on lisääntynyt vuosien varrella myytävissä tuotteissa. Tähän joukkoon on varmaan nostettava ihmisen parhaan ystävän tuottamat jätökset lenkin yhteydessä eli koirankakkapussit. Nämä varmaan sujahtaa näihin julkisiin roska-astioihin näppärästi mikä on luontevaa.
Mikäs näistä julkisista roska-astioista tekee ns. seka- tai energiajätteen automaatin? Vaikka nämä pakkausjätteen ovat erilliskierrätyksen piirissä. Me yksilöt kuluttajina yhdessä käytämme näitä ja synnytämme tarpeen näille julkisille roska-astioille. Otetaan tähän pieni laskuharjoitus asian tiimoilta, joka antaa suuntaa antavan arvion asiasta.
Suomessa väkiluku oli 31. joulukuuta 2024 kaikkiaan 5 637 214 [A] asukasta. Julkisten roska-astioiden mitoitusperiaate on, että 1 (yksi) roska-astia / 100-120 [B] asukasta kohden. Tästä saamme suuntaa antavasti julkisten roska-astioiden määräksi 46 977 - 56 372 kappaletta. Oletetaan roska-astioiden tyhjennystiheyden olevan keskimäärin noin 1,5 kerta/viikko [C] ja yhdessä roska-astiassa jätepainon olevan vaikka 2 kiloa [D]. Otetaan vuositasolla viikkojen määräksi 52 [E]. Tästä saamme laskemalla, että julkisista jäteastioista syntyy vuositasolla jätettä 7 328 000 - 8 794 000 kg eli puhutaan monista miljoonista kiloista, jotka menevät joko seka- tai energiajätteeksi. Jos yhden roska-astian tyhjennys arvioidaan maksavan n. 35 €/roska-astia [F], niin saadaan vuositasolla syntyneiksi kustannuksiksi n. 128 000 000 euroa. Tämä vuositason kustannusarvio on laskettu 46 977 roska-astian kappalemäärällä.
Voitte itse laskea oman kunnan tai kaupungin tai alueen arviot alla olevilla kaavoilla. Lukuja voi muuttaa oman mielensä ja arvionsa mukaan omaan alueen perusteella.
jätemäärä kg (vuositasolla) = A/B x C x D x E
roska-asioiden tyhjennyskustannustaso (vuositasolla) = A/B x C x E x F
Tästä on jäänyt huomioimatta vielä roskat, jotka ovat lipsahtaneet maahan, josta siivousvastuussa oleva taho poimii ne. Erään tutkimuksen mukaan Oulun kevyen liikenteen väylien varsilla on keskimäärin viisi roskaa kuuden metrin matkalla, joka koko kaupungin tieverkossa merkitsee 1,5-2 miljoonaa ympäristöön kuulumatonta erillistä tavaraa. Havainnollistaen määrää, että jos yhteen mustaan jätesäkkiin mahtuisi 500 keskivertoroskaa, kertyisi Oulun katujen varsilta roskia 4000 jätesäkillistä. Kuorma-auton lavalle pinottuna näistä kohoaisi yli kuusikerroksisen talon korkuinen säkkikasa.
Yli 90 prosenttia kaikista roskista oli erilaisten kulutustavaroiden käärepapereita, kuten karkkipapereita, tupakka-askeja ja muovipusseja eli samoja jätelajikkeita, mitä voimme olettaa olevan näissä julkisissa roska-astioissa.
Jätemäärät ja kustannukset ovat suuria ja me yksilöinä kuluttajina olemme tästä yhdessä vastuussa. Voisimmeko ainakin osan näistä julkisiin roska-astioihin menneet roskat pitää taskussa tai laukussa, jotta voisimme sitten laittaa sopivassa tilanteessa jätteet oikeisiin erilliskeräysastioihin? Mitä suurempi osa saamme erilliskierrätettyä, sitä vähemmän synnyttämäämme jätettä menee seka- tai energiajätteeseen. Luonto ainakin kiittää ja pääsisimme lähemmäksi erilliskierrätyksen tavoitteitamme. Eli karkkipaperit ja muovikääreet yms. vaan taskuun ja sitten oikeisiin jäteastioihin, kun tilanne niin sallii.
Me kuluttajat voimme vaikuttaa näihin syntyneisiin jätemääriin ja -kustannuksiin omilla ratkaisuillamme sekä toiminnallamme. Ei muuta kuin paperit taskuun!