Jatkuvan oppimisen mahdollisuudet työelämässä
Jatkuva oppiminen on nostettu yhdeksi tärkeimmäksi taidoksi. Mitä tämä työelämässä vaadittu taito tarkoittaa ja mitä se vaatii?
Jatkuvan oppimisen tavoitteena on vastata työelämän muutoksista aiheutuviin osaamistarpeisiin, painottaen työikäisten osaamisen kehittämistä. Jatkuva oppiminen on tärkeää henkilökohtaisen ja ammatillisen kehityksen, taloudellisen vakauden, yhteiskunnan kehityksen ja tasa-arvon kannalta. Se auttaa yksilöitä pysymään ajan tasalla ja sopeutumaan muutoksiin nopeasti. Tärkeitä ja monelle tutun kuuloisia asioita, mutta minkälaisia haasteita jatkuvalle oppimiselle on työntekijöiden näkökulmasta työelämässä.
Alla muutamia nostoja:
Liian nopeasti ja aikaisin liikaa vastuuta kokemattomalle työntekijöille. Joskus hieman vajavaisella työhön perehdytyksellä ja puutteellisella ohjauksella ja tuella. Vastuiden ja velvoitteiden epätietoisuus.
Digilaitteet. Laitteista sinkoilee jatkuvasti ärsykkeitä, jotka häiritsevät ja katkaisevat työntekemistä . Tiedon muodostumisen peruslogiikan ymmärtäminen heikkenee eli mistä peruselementeistä digilaitteella oleva tieto muodostuu. Ammattitekstien luetun ymmärtäminen kehittyy paperisesta paremmin kuin digilaitteesta.
Työympäristöt. Korkeat melutasot mm. avokonttorit, osaavan työvoiman saatavuus ja henkilöstön vaihtuvuus niin työpaikoilla kuin projekteissa.
Johtamisen puutteiden kokemukset.
Yllä olevat nostot ovat vain muutamia tekijöitä, jotka haittaavat työelämässä jatkuvaa oppimista. Nämä ovat hieman muokattu Helsingin yliopiston yliopistolehtori Aino Saarisen esille nostamista tekijöistä Pisa-tutkimuksen osaamistuloksien laskemiselle kouluissa. Yllättävän samankaltaisia haasteita on nykyään koulu- ja työmaailmassa. Tätä voisi jopa kutsua yhteiskunnalliseksi haasteeksi, joka tulee pikaisesti korjata koulu- ja työ-ympäristöissä. Se, että olemme koulujen pisa-tutkimuksessa edelleen OECD -maiden keskiarvoa ylempänä, ei riitä. Suomi pienenä maana ja taloutena vaatii korkeaa osaamistasoa verrattuna kilpailijamaihin.
Korkeaan osaamistasoon olemme aiemmin nojanneet, niin mihin nojaamme tulevaisuudessa? Tik-tak, kello käy. Olemme saaneet nähdä vuosikymmenien laskusuuntaa pisa-tutkimuksissa ja näistä nuorista tulee tulevaisuudessa Suomen voimatekijöitä.