Käsipohjaa vai rintauintia?

Suuremmalla osalla meistä on muistoja uimisen opettelun alkuajoista, kun tutustuttiin uimarantojen virikkeisiin ja polskittiin käsipohjaa. Innokkaina ja iloisina saimme polskia rantaviivan suuntaisesti vaikka toimintasäde ei ollut mitenkään suuri. Tätä toimintasädettä rajoittivat tietenkin, kuinka nopeasti veden syvyys kasvoi, että kädet ylsivät pohjaan. Liian syvälle menemisessä alkoi vettä mennä nokkaan ja käsipohjauimisen osaaminen ei enää riittänyt. Kaiken lisäksi oli turvaelementtejä kuten kellukkeet, jotka auttoivat tähän uimisen aloittamisen tukemiseen sekä tietenkin joku aikuinen, joka seisoi vieressä ja valvoi tätä uimisen harjoittamisen alkutaivalta. Ajan edetessä ja oppimisen lisääntyessä pystyimme uimaan rintauintia ja toimintasäde kasvoi eikä pohjakaan ollut enää rajoittavana tekijänä. Ja taas autuaan iloisina polskimme ja nautimme uimarantojen virikkeistä.

Työpaikoilla tai uudessa tehtävässä aloittaessa annetaan työntekijöille perehdytys, jotta alkutaival olisi sujuvampaa. On hienosti tehty power point -esitys yrityksestä ja sen arvoista jne. Tämä työpaikkaan perehdytys on erinomainen alku uuteen työpaikkaan tutustumiseen ja hahmottamiseen. Tämä toinen hieman kinkkisempi on sitten tämä työhön perehdyttäminen. Meillä on ollut sanoma, että "heitetään syvään päätyyn ja kyllä se siitä oppii". Uransa tai uuden työn aloittelevalla voi olla riski, että tulee vettä nokkaan. Uudessa tehtävässä menee energiaa, että miten on tarkoitus tehdä? Mitä pitää tuottaa ja kenelle? Henkilökemiat, työilmapiiri, arkitoiminta jne. Perustehtävät voidaan olettaa olevan samankaltaisia mutta nämä yrityskohtaiset erot ovat uudella työntekijällä opittavana, joskus jopa omatoimisesti. Opitaanko oma tapa vallitsevassa työympäristössä vai yrityksen haluama tapa? Huh huh… Samalla pitäisi tietenkin näyttää osaaminen ja lisäarvon tuottaminen työnantajalle. Voi tulla tunne, että tulee vettä nokkaan. Ei siellä syvemmässä päässä käsipohjaa uimisella kovin pitkään pärjää. Ellei ole näitä apuvälineitä käytössä tai sitä vanhempaa (kokeneempaa) katsomassa ja valvomassa, että vettä ei tule liiaksi nokkaan ja polskimisella pysyy pinnalla.

Työntekijöillä on kyselyjen mukaan epäselvyyksiä mm. työtehtävien, työkuvan, tavoitteiden ja vastuiden kanssa eli epäselvyyksiä työteon sisällön kanssa. Tässä meillä on isku paikka, jotta työntekijä voi tarvittaessa aloittaa käsipohjaa uimisesta ja siirtyä siitä sitten rivakasti rintauintiin. Totta kai, jos on uimataitoa niin ei muuta kuin rintauinnin pariin. Toivottavasti jokainen uudessa työssä tai työuransa aloittava saa iloisia ja onnistumisen tunteita niin työpaikoilla kuin uimarannoilla.

Hyvää ja aurinkoista kesää kaikille

Janne