Kauas tavoitteet karkaavat, myös kierrättämisessä
Onko jäteisiin kohdistuva perusmaksu nyt perusteltu tai Suomen tavoitteiden mukainen? Suomi on kärkimaita pantillisten virvokejuomapakkauksien palauttamisessa kierrätettäviksi. No meillähän on hieman harvinainen panttijärjestelmäkulttuuri, olkaamme tästä ylpeitä olemmehan tässä maailman kärkimaita. Mutta miten muuten sitten?
EU-komissio on antanut Suomelle niin sanotun varhaisen varoituksen, koska emme kierrätä tarpeeksi. Tavoitteet kauas karkaavat vaikka luulemme olevamme mallimaa kierrättämisessä. Tavoitteet saavutamme yhdyskuntajätteissä eli siis esimerkiksi kodeissa, kouluissa ja kaupoissa syntyvistä roskista olemme saavuttaneet tavoitteet pakkausjätteissä ja kaatopaikkajätteen määrässä. Jälkimmäisessä on vaan se, että suurin osa kaatopaikkajätteeksi kuuluvasta liian suuri osa päätyy jätteenpolttolaitoksiin tuottaen lämpöä ja sähköä. Suomessa siis poltamme jätteemme mieluimmin kuin kierrätämme ja ulkomailta tuomme laivoittain lisää sekajätettä poltettavaksi. No bisnestähän sekin varmaan on.
Olemme siis jäljessä erityisesti mm. muovin, yhdyskuntajätteen ja biojätteen kierrättämisessä. Näistä helposti kierrätettävistä partikkeleista lajittelemme liian vähän ja nähtävästi mieluimmin toimimme yhden pöntön taktiikalla.
Itse pihviin sitten. Perusmaksun osuus kasvaessa jätehuollon kokonaiskustannuksista ei anna kannustinta lajittelemiseen eikä näin kierrätysasteen nostamiseen. Jos lajittelemisesta ei tule hyötyä eli jonkinlaista kannustinta, kuten olemme virvokejuomien pakkauksiin saanut, niin miten voi olettaa että lajitteluinto kasvaa. Vaikka lajittelee, niin kiinteä jäteperusmaksu leikkaa tästä taloudellista hyötyä.
Olisiko mahdotonta unohtaa jäteperusmaksu ja alkaa kohdistamaan kustannukset jätelajikkeittain. Sekajätteelle, joka mene poltettavaksi, laitettaisiin sen verran korkea yksikköhinta, että lajitteleminen alkaa kannustamaan ja kiinnostamaan. Porkkanalla houkuttelu on yleensä tuottavampaa muuallakin kuin biojätteissä. Muutettaisiin siis hinnoittelu jätelajikkeiden mukaiseksi eikä vähennetä kustannussäästön porkkanaa lajittelemisesta. Tähän suuntaan myös EU-komissiokin on meitä kehottanut.
Komissio kehottaa Suomen muun muassa luomaan taloudellisia ohjauskeinoja kierrätysasteen nostamiseksi. Niitä voisivat olla esimerkiksi jätteenpolton verotus tai jonkinlainen muu maksu polttoon päättyvälle jätteelle. Lisäksi Suomen pitäisi komission mukaan viestiä lajittelusta tehokkaammin ja pidättäytyä rakentamasta uusia jätteenpolttolaitoksia
Tavoitteet kauas karkaavat, josta on huolissaan EU-komissio, Suomen ympäristöministeriö sekä minä itse. Ehdotankin siis, että perusmaksut pois ja jätenimikkeiden mukainen hinta jätteille. Ei luulisi olevan kovin vaikea rasti. No eksyyhän ne suunnistajatkin välillä.
Janne