Lisää tuotannon tuottavuutta työmaille

Olen tätä aihetta käynyt aiemminkin läpi ja tässä hieman lisää aiheesta. Tuottavuus käsitteenä liittyy siis tuotantoprosessiin eli kuinka paljon on input:ouput -osamäärä. Kannattavuus taas kuvaa yrityksen rahaprosessia ja näin siis kannattavuus on rahaprosessin tehokkuutta kuvaava arvo, kun taas tuottavuus on tuotantoprosessin tehokkuutta kuvaava luku. 

Rakennusalalla olemme odotelleet "tuottavuusloikkaa", jotta pääsisimme pois 1970-luvun tasosta. Tässä on huomioitava, että loppulaatu on myös ajansaatossa muuttunut, joten tuottavuuden vertailu ei ole aivan näin yksikertaista. Onko rakennusalalla edes tarvetta tuottavuuden parantamiseksi vaikka se korreloi myös kannattavuuteen. Hieman mukailen Harri Haapasalo Oulun yliopistosta "Rakennus-alaa ei ole kehitetty, koska asiakas maksaa joka tapauksessa sen, mitä tuottaja vaatii". Rakennusalalla oli vasta hirveä osaaja- ja tekijäpula, joka vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan lain näkökulmasta myös ettei rakennuttajilla ollut monestikaan montaa tarjousta mistä valita. Tuottajilla eli mm. urakoitsijoilla ja tavarantoimittajilla oli tilauskirjat täynnä ja myös toimitusvaikeuksia.

Itse työmaan tuottavuuden parantamisen haasteisiin. Aliurakointiasteen erittäin suuri %-osuus on lisännyt pääurakoitsijoiden tuotannonohjauksen haasteita ja ongelmia. Aliurakka-sopimuksissa lukee monesti, että aliurakoitsijoiden työnjohto johtaa töitä työmaalla ja heille on nimettynä tähän henkilö. Tästä nimetystä henkilöstä huolimatta on kuitenkin käynyt monesti niin, että pääurakoitsijan työnjohdolta vaaditaan aliurakan osalta enemmän "tuotannonjohtamista", eikä siitä aiheutuvia lisääntynyttä ajan tarvetta ja tästä aiheutuvia lisäkustannuksia oteta kustannusvertailuissa huomioon ja näin oletettavasti myöskään työnjohdon resurssoinnissa.

Useimmat tutkimukset ja henkilöhaastattelut nostavat esille rakentamisen heikon tuottavuuden syiksi mm. puutteellisen suunnittelun, koordinaation ja tuotannon suunnittelun ja johtamisen sekä osaamispulan (tästä voitte käydä lukemassa blogissani: Osaamisen summapeli). Konkreettisempina tekijöinä esille tulee tuottavuuden haasteiksi sellaisia kuin mm. mestan puute tai ei ole laadullisesti valmista seuraavalle työvaiheelle, oikeiden materiaalien ja työvälineiden puuttuminen sekä odottamattomiin muutoksiin työvaiheiden toteutuksessa. Näitä työmaan "konkarit" pystyvät ennalta-ehkäisemään paremmin empiirisellä kokemuksellaan ja osaamisellaan kuin työuran alkuvaiheessa olevat työnjohtajat. Lean-ajattelu on palannut rakentamiseen ratkaisuksi tuottavuuden parantamiseksi, mutta tämä vaatii laajaa syväosaamista mm. tuotannon suunnittelun ja ohjauksen perusosaamisesta ja matemaattisia kykyjä. Haastavaa tässä Lean -ajattelun jalkauttamisessa on, että juuri näissä tarvittavissa peruselementeissä koetaan olevan haasteita. Lean-ajattelu työmaan tuotannossa toimii erinomaisesti ja on toimiva tapa toimia, kunhan se saadaan sovelluttua työmaan arkeen ja on siihen ennakkoon aikaa käyttää sekä on tarvittava määrä henkilöresursseja.

"Konkarien" hiljaisen tiedon keskeinen merkitys ja etenkin sen siirtäminen nuoremmille työnjohtajille tulisi kasvattaa, koska näistä suuri joukko on on tai lähestymässä eläkeikää. Työkokemuksella ja henkilöstön osaamisella on siis iso merkitys rakentamisen tehokkuudelle. Nämä tulee vielä korostumaan, koska pienemällä työvoimamäärällä on vaikeaa ylläpitää tai kehittää tämän hetkistä taloustaso. Talouskasvun tai edes taloustason ylläpitämiseen tarvitsemme parempaa tuottavuutta, joka vaatii korkeaa koulutusta ja syväosaamista tuotantoprosessien kehittämiseksi sekä parantamiseksi eli tuottavuuden parantumiseksi. Näin saisimme samalla parannettua rahaprosessia eli kannattavuutta.

Olemassa olevaa ns. hiljaista tietoa pitää pystyä jakamaan jo oppilaitoksissa mutta viimeistään työelämässä. Tähän on hienoja mestari-kisälli -ohjelmia ja toivon, että nämä otettaisiin käyttöön laajamittaisemmin kaikissa rakennusalan yrityksissä. Saimme Lean-ajattelumallista vielä enemmän hyötyä.

Tsemppiä kaikille työmaiden tuotannon tuottavuuden parantamiseksi.

Janne