Missä on kovasti työtä tekevät?

Moni yritysjohtaja on kuulemma nykyään ihmeissään, että mihin on kadonnut osaajat, joilla on nälkää ja ovat valmiita tekemään uhrauksia työlle? Yritysjohtajien mukaan nykyiset sukupolvet eivät enää ole kuulemma valmiita uhraamaan elämää työnteolle ja yritysjohtajien näkemyksien mukaan "kukaan ei enää halua tehdä kovasti töitä". Itse mieluummin palkkaisin kylläkin tuottavia henkilöitä. Työntekijöitä palkkaavat yritykset etsivät siis edelleenkin nälkäisiä, kunnianhimoisia ja työhön vahvasti panostavia ihmisiä, jotka tekevät kaikkensa menestyäkseen ja yrityksen hyväksi.

Erään yhdysvaltaisen kyselyn mukaan rekrytointikonsulttien painotukset työntekijävalinnoissa ovat seuraavia: Asenne, koulutus, erityistaidot, työkokemus sekä työmoraali ja -historia. Näistä vähiten rekrytoinnin päätökseen vaikutti koulutus ja eniten vaikuttavana tekijänä rekrytointiin koetaan olevan työmoraali. Työmoraaliin kuuluu mm. joustavuus, kunnianhimo, sitoutuneisuus, osallistuminen yrityksen asioihin ja myönteinen asenne jne.

Suomessakin on jo sukupolvia, jotka ovat nähneet vanhempien sukupolvien arvottavan itsensä perheessä ja elämässä vain työnsä kautta, jotka kokevat/-ivat ylpeyttä ainoastaan kovasta tehdystä työstä. Onko heillä työ elämän tarkoitus, johon sitoudutaan jopa työaddiktion määritelmän mukaisesti. Arvot on muuttuneet vuosikymmenien aikana ja yhdeksi arvokkaimmaksi asiaksi elämässä koetaan olevan aika, jonka arvottaminen on kasvanut etenkin uusimissa sukupolvissa. Minkälaisen elämän koemme tulevaisuudessa elämän arvoiseksi?

Jos saisit joka kuukausi riittävästi rahaa elämiseen tekemättä mitään, niin mitä silloin tekisit? Yksinkertainen kysymys, mutta yllättävän vaikea yksilön löytää tähän vastauksia. Löysitkö sinä? Vai viekö työ voiton?

Elämmekö työtä varten vai onko työ elämää varten?

Janne