Muovia siellä, muovia täällä, muovia joka paikassa.

Joka päivä maailman valtameriin, jokiin ja järviin heitetään 30 000 tonnia muovia, joka vastaa 2 000 muovia täynnä olevaa roska-autoa. Not cool. Muovia on löydetty lähes kaikista maailman kolkista. Sitä on havaittu myös ihmisen keuhkoissa, suolistossa, istukassa ja jopa aivoissa.

Muovisaaste on maailmanlaajuinen ongelma. Joka vuosi 19–23 miljoonaa tonnia muovijätettä vuotaa vesiekosysteemeihin saastuttaen järviä, jokia ja meriä. Ehkä kuuluisin ja suurin on Tyynenmeren jätepyörre, joka on keskellä pohjoista Tyynenmerellä oleva alue, johon rannikoilta kulkeutuvat kelluvat jätteet kerääntyvät. Sitä on luonnehdittu maailman suurimmaksi kaatopaikaksi. Pyörteessä arvioidaan olevan yhteensä 2,41 miljoonaa kiloa muovijätettä, ja sen pinta-alaksi on arvioitu 1,6 miljoonaa neliökilometriä. Suurin Tyynen valtameren jätepyörre arvioidaan kolme kertaa Ranskan kokoiseksi, ja se painaa yhtä paljon kuin 500 jumbojettiä. Jätteen määrä kasvaa alati. Toinen on Atlantin roskapyörre, jossa arvioidaan olevan muovia jopa 200 miljoonaa tonnia.

Mikromuovit, siis kooltaan alle 5 millimetrin kokoiset muovihiukkaset, muodostavat Tyynenmeren pyörteestä määrällisesti suurimman osan. Muovijäte on vaikuttanut kielteisesti liki yhdeksäänkymmeneen prosenttiin merien lajeista. Kalaksi tai muuksi syötäväksi monet merien eläimet muovia luulevatkin. Muovinpalat päätyvät ruuansulatukseen, ja jopa pikkuruinen plankton yrittää käyttää ravinnokseen mikromuovia. Ravintoketjun yläpäässä olevat (eli ihmiset) saavat sitten ravintonsa mukana näitä mikromuoveja elimistöönsä.

Ihmisen elimistöön päätyy jopa viisi grammaa mikromuovia viikossa, ilmenee WWF:n julkistamasta maailmanlaajuisesta raportista. Viisi grammaa vastaa määrältään yhtä pankkikorttia. Kuukausittain mikromuovia päätyy yksittäisen ihmisen elimistöön noin 21 grammaa ja vuodessa jopa 250 grammaa. Selvityksestä ilmenee, että suurin yksittäinen mikromuovien lähde ihmiselle on juomavesi. Suomessakin on löydetty mikromuoveja sisävesistöistä, joista suomalaisten juomavesi tuotetaan.

Muoviroskan kaikkia vaikutuksia ekosysteemeihin ja ihmiseen ei vielä edes tiedetä. Asiaa kyllä tutkitaan ja ehkä myös hutkitaan, mutta alkaa olemaan kiire, koska elimistöömme kertyy koko ajan enemmän ja enemmän mikromuoveja. Not cool.

Kannattaa siis miettiä mihin sen muoviroskan laittaa, ettei se palautuisi omistajan elimistöön takaisin ravintoketjun tai juomaveden mukana.

Janne