Osaamisen summapeli
Osaamisen summapeli
Myös rakennusalalla on tuotu esille laajalla rintamalla vakava tilanne osaamistarpeesta ja sen lähitulevaisuuden skenaarioista. Alan houkuttelevuus, ikärakenne ja siitä johtuva työntekijöiden määrä on haasteellista myös muilla toimialoilla Suomessa. Osaaminen on subjektiivinen käsite ja näkemys, vaikka osaamisen voidaan todentaa oppilaitoksissa tutkinnon saavuttamiseksi. Mihin tulevaisuudessa osaamisen määrä menee ja etenkin mikä on nykytilanne osaamisen summan suhteen?
Osaamisen summahan voidaan laskea henkilöt ja heidän osaamistasonsa tulojen summana. Tästä saadaan luku, jota voitaisiin verrata muihin eri vuosien osaamistasoihin. Nykyään myös rakennusalalla käytetään indeksilukuja asioiden laskemiseen. Entä olisiko tätä mahdollisuus käyttää osaamisen tilanteen kartoittamiseen nykytilanteessa ja tulevaisuudessa. Olettaen, että rakennusalan vuoden 2000 osaamisen indeksin pisteluku olisi 100, niin mikä olisi nykyään tai 1990 luvulla verrattuna vuoteen 2000. Vertailuajankohta voisi olla mikä hyvänsä ja saataisiin siitä huolimatta todennäköisesti mielenkiintoinen vertailukäyrä.
Etenkin talotekniikka on lisääntynyt rakentamisessa ja on tullut uusia järjestelmiä sekä vaatimuksia loppukäyttäjiltä. Tämä lisää huomattavasti rakentamisessa eri osaamisen tarpeita ja kehitys jatkuu mm. vihreän siirtymän vuoksi. No summapeliin eli olemmeko nykyään alle vuoden 2000 100 indeksin pisteluvun huomioiden henkilömäärän laskemisen, vaatimuksien lisääntyessä ja koulutuksen huomioiden. Tämä kiinnostaa minua henkilökohtaisesti ja mihin suuntaan indeksin pisteluku on menossa. Olemmeko täysin uuden edessä tulevaisuudessa rakentamisessa ja henkilöstön toimenkuvissa. Osaavasta henkilöstöstä on työnantajakyselyiden mukaan pula, joka mm. estää yrityksiä jopa kasvamasta.
Mihin suuntaan osaamisen indeksin pistelukukäyrä menee, niin kuvaa ainakin osittain tulevaisuuden mahdollisuuksia ja näin ollen muuttaa toimintaamme. Osaamisen muutos pitkällä aikavälillä olisi jollekin työntutkijalle oiva mahdollisuus kuvaamaan rakennusalaa nyt ja tulevaisuudessa. Saisimme näin kaaviomuotoista tietoa näkemyksiemme ja mielipiteittemme tueksi, eikä meidän tarvitsisi pelkästään spekuloida nykytilannetta ja tulevaisuutta.