Suomi Neidon resurssikäyttö

Tämän vuoden helmikuussa Etla julkaisi raportin nro: 159 Miten vauhdittaa kiertotaloussiirtymää? Katsaus mittareihin ja ohjauskeinoihin. Koko raportti sisältää mielenkiintoisia tietoja Suomen kiertotaloustilasta ja suosittelen lukemaan asiasta kiinnostuneita ja muitakin. Siellä myös verrataan Suomen tilannetta myös EU:n keskiarvoon. Tässä koontia ja myös suoraan nostoja raportista hieman mukailen. Viittaukset voi löytää alkuperäisestä raportista, mainitaan tässä kuitenkin Savolainen ym. (2024). Kirjoituksen lopussa linkki raporttiin.

Kansantalouden tasolla resurssituottavuus lasketaan käytännössä jakamalla brutto-kansantuote (bkt) esimerkiksi kotimaisella materiaalien kulutuksella (Domestic Material Consumption, DMC). Vuonna 2010 DMC oli 239 milj. tonnia, kun taas vuonna 2021 se oli 245 milj. tonnia. Eli muutos ei ole kovin huomattava. Suomen materiaalijalanjälki (DMC/asukas) on ollut huomattavasti EU:n keskiarvoa korkeampaa. Esimerkiksi vuonna 2021 se oli Suomessa 44 tonnia/asukas, kun taas EU:n keskiarvo oli 14 tonnia/asukas. Erääksi syyksi Suomen korkeammalle materiaalijalanjäljelle löytyy maa- ja kiviainesten merkittävässä käytössä mm. rakentamisessa. Niiden osuus oli 65 prosenttia Suomen raaka-aineiden kulutuksesta vuonna 2019, kun kulutusta mitataan tonneissa. No, poistetaan laskennasta maa- ja kiviainesten osuus, jotka ovat verrokkimaissa kuitenkin mukana, niin päästään laskennallisesti 35 % x 44 tonnia/asukas = 15,4 tonnia/asukas. Maa- ja kiviaineksen huomiomatta jättämisestä huolimatta olemme materiaalijalanjäljen osalta EU:n keskiarvon yläpuolella. Not cool…

Resurssituottavuudella (bkt/DMC) ja kiertotalous asteella (CMU) mitattuna Suomi jää jälkeen EU:n keskiarvosta. Vuonna 2021 Suomen resurssituottavuus oli 1,02 euroa/kg, kun EU:n keskiarvo oli noin 2,3 euroa/kg. Kiertotalousasteen keskiarvo EU:ssa on puolestaan ollut hieman yli 11 prosenttia, kun taas Suomessa se on ollut noin neljä prosenttia. Suomen resurssituottavuus ei ole juurikaan kasvanut kyseisellä ajanjaksolla, kun taas EU:n keskiarvo on parantunut 44 prosentilla. Kiertotalousohjelman mukaisesti Suomen resurssituottavuuden sekä kiertotalousasteen tulisi molempien kaksinkertaistua vuoteen 2035 mennessä (VN, 2021). Tutkimuksen tulosten perusteella nämä tavoitteet eivät tulisi toteutumaan edes tutkimuksen kiertotalousskenaariossa. Tarvitaan siis voimakkaampia toimenpiteitä ja ohjauskeinoja, mikäli kuilua tavoitteisiin halutaan kuroa umpeen. Ei auta, vaikka jokaisella pilvellä on hopeareunus, jos pilvet kauas karkaavat.

Pelkän materiaalituotannon pitää Suomessa loppua ja käyttää nämä Suomi neidon resurssit ja materiaalit korkean jatkojalostuksen käyttämiseen, eikä kuljettamiseen muuhun maahan jalostamiseksi ja tuotannon materiaaleiksi. Mm. kaivosyhtiötkin alkavat olla suurelta osin ulkomaan omistuksista.

Kaikesta huolimatta Suomi piti ensimmäisenä maana puheenvuoron YK:n korkean tason kestävän kehityksen arviointi- ja seurantakokouksessa, koska Suomi on edistynyt YK:n jäsenvaltioista parhaiten KeKe:ssä eli kestävän kehityksen tavoitteissa. Etlan raportin luettuna ihmettelen ensimmäisen puheenvuoron ansaintaa, mutta muualla menee sitten vielä heikommin kiertotalouden ja kestävä kehityksen saralla.

Linkki Etlaan raporttiin: https://www.etla.fi/julkaisut/raportit/miten-vauhdittaa-kiertotaloussiirtymaa-katsaus-mittareihin-ja-ohjauskeinoihin/

Ei muuta kuin loppukesästä nauttien ja KeKe:llä eteenpäin

Janne