Tämä kuuluisa tölkki

Rakentamisessa alakulon parantumisen ajankohtaa ennustettiin vuodeksi 2023, sitten vuodeksi 2024 ja nyt ollaan vuodessa 2025, jossa rakentamisen vapaapudotus jatkuu vain. Perjantain Rakennuslehden mukaan vuonna 2026 ei tule myöskään parannusta. Odotukset ja painotan odotukset ovat siirtyneet vuoteen 2027, jolloin taas toivo elää voimakkaasta kasvusta. Onko pohjia vielä näkynyt, koska rakennusalan heikkoja aikoja kuvaillaan jopa riskiksi koko kansalliselle taloudelle. Odotetaan ja toivotaan, että tuona vuonna 2027 kasvu alkaisi. Mutta mistä tasosta sitten ponnistetaan? Jos nousu olisi vaikka 10 %, niin olemmeko nousun jälkeen vielä kuitenkaan missään hip hei -tilanteessa? Kun rima on valmiiksi alhaalla, niin nousua tarvitaan paljon, että päästään jonkinlaiseen normaalitasoon rakennusalla sekä rakentamisessa.

Asuntokauppa on sulanut alta, joka vaikuttaa rakennusalan alakuloon merkittävästi.
Infra- ja energiarakentaminen sekä datakeskukset ovat pitäneet rakennusalaa pinnalla edes sen verran, että sieraimet näkyvät ja happi pääsee kulkemaan. Asuntokaupasta on kirjoitettu välillä, että piristymisen merkkejä olevan jo ilmassa. Mutta miten ihmiset sitten ajattelevat ja toimivat tällä hetkellä?

Omistusasunto oli ja on monen suomalaisen varallisuuden perusta. Nyt asuntojen arvot ovat laskeneet ja hinnoissa arvellaan olevan pohjissa. Ja taas povataan markkinoiden elpymistä sekä hintojen ja arvojen nousua. Maailma ei ole aina näin yksioikoinen, koska lisääntynyt työttömyys ja geopoliittinen epävarmuus näkyvät nyt suomalaisten suhtautumisessa omistusasumiseen. Kolmannes suomalaisista pitää asuntolainaa taloudellisena riskinä, etenkin nuorille aikuisille korkeat asumiskustannukset ja talouden epävarmuus huolestuttavat. Asuntorakentamisesta tätä kiertotalouden tarvitsemaa määrää ei synny.

Rakentamisen vähyys vaikuttaa myös kiertotalouden alkamisen viivästymiseen. Massaa pitäisi olla, millä rakennusalan kiertotaloutta tehtäisiin. Kiertotaloudessa on kuitenkin kyse bisneksestä eli liiketoiminnallisuudesta kyse eli rahaa pitäisi pystyä tienaamaan. Onneksi sentään remontti-Reiskoille on töitä riittänyt jopa jonoksi ja "ei ooksi" asti. Jotain siis sentään tapahtuu. Tämä on vain riittämätöntä kiertotalouden näkökulmasta.

Tämä tölkki sitten. Kun tätä tölkkiä potkii tarpeeksi kauan vain kauemmaksi ja kauemmaksi, niin tölkki alkaa vaurioitumaan ja muuttamaan muotoaan. Onko siitä enää edes siihen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen? Tämä potkimalla naarmuuntunut ja epämuotoinen tölkki kelpaa vain enää uusiomateriaaliksi eli tätä tölkkiä ei ole sitten tulevaisuudessa enää olemassa käyttötarkoitukseen sopivana. On vain alumiininen epämuodostunut kappale, mitä voi potkia eteenpäin ja tölkki on muisto vain. Kaikella rajansa, niin myös tällä kuuluisalla tölkillä.

Janne