Työntekijöiden osaaminen

Rakennuslehden Tarkastajan 8.11.2023 näkökulma -kirjoituksesta huomasin lauseen: "Näihin näkymättömiin asioihin puuttumisella saataisiin paljon enemmän aikaan kuin osaamattomien työntekijöiden syyttelyllä. Mitä pitäisi tehdä?" Käykää lukemassa koko juttu.

Olen aiemmin kirjoittanut yksilön osaamisen tilanteesta ja viime blogi-kirjoituksessa matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen parantamisen tarpeellisuudesta rakennusalan pelastamiseksi. Kiitoksia kaikille lukijoille ja palautteen antajille. Pysyn edelleen yksilön eli työntekijän näkökulmassa.

Yrityksissä suurin osa henkilöstöstä on työntekijöitä, joita Tarkastajan mukaan syytellään osaamattomuudesta. Onko meillä ilmiö missä osaamaton työntekijä (esihenkilö) syyttää alaistaan osaamattomuudesta vai esihenkilö omaa osaamattomuuttaan? Näin kummatkin mahdollisesti kokevat riittämättömyyttä osaamisestaan. Osaaminenhan lisääntyy yksilötasolla empiirisesti tai sitten akateemisesti, joka kumuloituu sitten ryhmän tai organisaation osaamisen lisääntymiseen. Osaamisen lisääntyminen pitäisi johtaa tuottavuuden parantumiseen ja tuottavuushan ei ole Suomessa paljoa lisääntynyt viime vuosina. Tästä voisi päätellä, ettei osaaminenkaan ole lisääntynyt tarpeeksi,

Organisaation tulee siis määrittää ne periaatteet ja kriteerit, joita työntekijöiltä vaaditaan työn suorittamisessa ja varmistaa, että työntekijöillä on myös mahdollisuus toimia niiden mukaisesti. Eli onnistumisen edellytyksien rakentaminen ja työntekijöiden riittävän osaamisen varmistaminen kuuluu organisaatioille ja työntekijöille eli esihenkilöille.

Osaamisen riittävyyteen ja parantamiseen tulee satsata nykyistä enemmän. Ilokseni luin rakennuslehdestä, että esimerkiksi Varte Oy satsaa henkilöstön osaamisen lisäämiseen sisäisellä koulutusohjelmalla.

Osaamispula maksaa ja paljon on kuitenkin tehtävissä.